Andalusian Aurinkopasta

Tässäpä törötellään lomalla. Niin, kyllä vaan. Pitkällä kesälomalla.
Viimeksi kirjoittaessani olin jäämässä minilomalle. Sen aikana vierailimme Lontoossa. Tottahan kuvia laittelen, postittelen teille siitä matkasta. Koitanpa saada valmiiksi postin sen. Lontoo on kyllä vaan ihana! 
Tänään jo tuntui, se oloinen, että nyt on lomainen. Olen kotosalla touhunnut. Likkojen kanssa leikkinyt. Vähän kokkasinkin eilen. Kiireettä. Suunnittelin ja touhusin. Kuvasin. 

Espanjaan ollaan suuntaamassa sunnuntaina. Likat jäävät kotiin ihanan hoitajan huomaan. Matleena muuttaa taasen meille elämään ja olemaan likkojen kanssa. Kovasti olisin pikkulikkoja mukaamme ottanut. Juttelivat Herra Ässä ja Matleena että paras on heille kotona olla. Niinpä kai. Ja kun Matleena mielellään likkojen kanssa tulee, niin minulla hyvä mieli! Ystäväni Anna sanoi hyvin viikonloppuna, kun soiteltiin, ettei ne koirat kai kummemmin matkailusta perusta. Saattaa hyvin olla. Ikävähän minulla on likkoja nyt jo. Uskon kuitenkin että me kaikki kolme akkaa selviämme hienosti tästä eroajasta. 

Espanja on aina sydämessäni. Taitaa olla yhteisen elämämme ( reilu 9 vuotta) 19. matka Espanjaan alkamassa. Senpä vuoksi tein Rouva Ässän Andalusian Aurinkopastaa. Virikkeen sain, kun luin tässä hiljattain kirja-arvostelun Tomi Björkin kirjasta. Muutamaa ohjetta oli toimittaja kokeillut. Ohjeita ei arvostelussa kuitenkaan ollut. Maininta raaka-aineista; salviaa, voita ja manteleita. Siitä se lähti ajatus minulla. 

Andalusian Aurinkopasta a`la Rouva Ässä

400g pastaa
1 sitruunan kuori raastettuna
puolikkaan sitruunan mehu
salvianlehtiä
3- 5 rkl voita
0,5 dl kermaa
0,5 dl sherryä
mustapippuria myllystä
mantelilastuja
manchego-juustoa
serranokinkkua

Laita pastavesi kiehumaan ja keitä pasta. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. 
Valmistele kastike pastalle. 
Pese sitruuna ja raasta sen kuori. 
Laita kattilaan voi. Lisää salviat sekä sitruunankuoriraaste. Anna salvian ja sitruunan antaa makunsa voihin, mutta älä ruskista voita.  Lisää mustapippuria ja purista puolikkaasta sitruunasta mehu. Lisää voita jos tarve. 
Lisää kattilaan sherry ja kiehauta. Maista onko sherryn maku liian voimallinen.  Lisää sitten kerma, jos haluat lempeyttää kastikkeen makua. Älä enää kiehauta, vaan anna makujen muhia ja hauduttele kastiketta. 
Paahda mantelilastuja nopeasti kuumalla pannulla, varo polttamasta niitä. 
Kun pasta on valmis, laita se uuninkestävään vuokaan. Kaada mantelilastuja ja kastike päälle ja sekoita hyvin pastan joukkoon. Säästä mantelilastuja koristeluunkin. 
Asettele pastan päälle manchego- juuston ohuita siivuja "aurinkomaisesti". 
Laita vuoka hetkeksi uuniin, niin että juustokolmiot sulavat säilyttäen muotonsa. 

Revi pastan päälle serranokinkkua ja kanna vuoka pöytään. 

Herra Ässä tykkäsi kovasti tästä pastastani. Kekkaili, että herneet sopisivat hyvin. Siitäpä Ässä-vinkki, joka toimii. Kokeilin. Syötyämme sulatin herneitä pakastimesta ja lisäsin vuokaan. Tänään syödään herneversiota, jota eilen maistoimme jo. Valkosipulia teki mieleni lisätä myös, ja kokeilin sitäkin. Sopihan se. En sitä vaan reseptiini kirjannut, koska pelkäsin sen vievän pois makua sitruunalta ja kyllähän se niin tekikin. Valkosipuli on vaan niin hyvää, että sen vuoksi sitä halusin laittaa :-)

Ajatuksena meillä on ajella Espanjassa. Jonnekin. Portugalin Porto on mielessämme. Sinne aikamoinen matka. Luulen kuitenkin, että suloisesti se sujuisi, ihanan Madridin kautta! Portossa emme ole olleet. Madridissa kyllä vaan, ja tykästyneet. Barcelona on myös ollut puheissa. Ja Lissabon. Toisaalta mietimme jaksammeko lähteä ajamaan kauas. Lähempänä olisi Cadiz, siitä jos Portugalin puolelle Faroon. Tai jos Sevilla, aina niin ihana Granada.... Marbella.... Gibraltar.... Vaihtoehtoja on! Ja vaikka kaikki jo tuttuja kaupunkeja, silti halu mennä uudelleen. Saa siis nähdä millaiseksi loma muodostuu. Tässä kohden kallistumme ajatukselle "lähiseutumatkailusta". Mutta kyllä vaan minä tässä Lissabonistakin matkakuviamme katselen.... 
Tässä alla kuva viime viikonlopulta. Teimme karttapelin ja merkkailin sydämin yllämainittuja paikkoja. Las Vegasista ostin antiikki- ja romukaupasta vanhoja kasinon pelimerkkejä. Niilläpä nyt koitimme ratkoa minne mennä. Uhkapeliä! 

Huomenna se on Herra Ässän työurakka ennen lomaa ohi, ja loma voi alkaa hälläkin. 

Mäyrinkäistervehdys tuttuun tapaan bloksuni loppuun. Sanoin eilen Herra Ässälle ettei minulla ole tylsää näiden kahden pimulin kanssa. Me viihdymme kimpassa ja tössellämme. Nyt olemme paljon leikkineet "ympyrää". Menemme kotiamme ympäri, ajatuksena on treenata "paikka"- käskyä. Minä edellä, komentaen likkoja olemaan paikallaan vaikka katoankin näköpiiristä. Namitellaan kun onnistutaan. Ulkona leikimme myös mielellämme ja lenkkeilemme. Se vaan tuppaa hajut viemään ja sitten ollaan kuuroina käskyilleni. Ottaa soitin koirakouluttajalle, jonka kanssa haluan vahvistaa omaa osaamistani ja sen myötä likkojan osaamista. Me likkojen kanssa menemme siis kouluun. Olemme asiasta innoissamme. Reppuja jo mietimme hankkia... 

Tässä kuva eiliseltä mökötysessiolta. Oli vähän epää kaikki likkojen mielestä, kun ei saaneet tehdä miten he asiat halusivat. "Emme katso kameraan. Mökötämme!"